tiistai 29. lokakuuta 2013

Laatikko, joka olikin kamera

Varoitus! Tähän voi jäädä ihan koukkuun. Digikamera-aikakauden keskellä on virkistävää kokeilla välillä jotain ihan muuta. Kerhoillassa maanantaina kuvattiin vanerilaatikolla ja kehitettiin kuvat saman tien käsikopelolla. Ihan extremetouhua! Ja erittäin hauskaa!





Jukka on rakentanut upean kameran. Se on kaikin puolin vaikea ja hankala kuljetettava. Sitä voi käyttää vain yli 20 asteen lämpötilassa noin suurin piirtein. Sinne täytyy laittaa kehitettä ja kiinnitettä astioihin sisälle, eikä niitä pitäisi läikyttää. Kuva tulee, jos on tullakseen, negatiivina, josta on otettava toinen kuva, jotta sen saa positiiviksi. Ellei sitte oikaase pikkuusen, ja valota kuvaa suoraan positiivipaperille. Sillonkin lopputulos on peilikuva.

Kamera on hankala tarkennettava, ainakin yli nelikymppisille ikänäköongelmaisille. Sillä saa kuvia vaan hyvässä valossa. Kun sitä käyttää, täytyy muistaa laittaa objektiivin eteen tulppa. Ja valotusaika lasketaan valotusmittarin avulla ja katsotaan sekunttikellosta. Yhden kuvan ottamiseen menee ainaskin 10 minuuttia aikaa, jos ei tarvi zoomata. Se tapahtuu kameraa ja jalustaa siirtämällä. Muuten se on ihan kätevä... 

Videosta voit käydä kurkkaamassa mistä on kyse: http://vimeo.com/32748604

Ja keväällä kannetaan tämä kuvausväline lakeuren lairalle näppäillään lisää tairekuvia. 
Tässä kuvia meidän kamerakerhoillasta: 






































Ja jos tämä herätti kysymyksiä, laita kommenttia tulemaan. Vastaillaan kun keritään.       
 
kirj.AK

torstai 10. lokakuuta 2013

Muotokuvausta osa 1.

Kahdeksan innokasta oli rakentelemassa kahdenlaista helppoa perusvalaistusta,
 "valotunnelia"  ja "vaaka pihtivaloa".
Oppimateriaalina käytimme  studiokuution teosta "Valoisa elämys".

18.11 jatkamme aiheesta, silloin on tarkoitus kokeilla kyseisiä valaistuksia kahden "oikean mallin"  kanssa.


VALOTUNNELI 

Valotunnelin alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut syvääminen eli kohteen irrottaminen taustasta aikana, jolloin tietokoneita ei vielä ollut. Valotunneli on kuitenkin mitä ajankohtaisin valoratkaisu. Valotunnelikuvia näet hää-ja mainoskuvissa ja tämän kirjan tuotekuvissa. Syväämiseenkin valotunneli on edelleen loistava keino. Kuvankäsittelyohjelman taikasauvalla valotunnelikuvan taustan saa valittua yhdellä klikkauksella. 

Valotunnelikuvan tausta on ylivalotettua valkoista. Valotunnelissa käytetään usein kohteen valaisuun vain yhtä isoa päävaloa, joten malli voi vaihdella asentoaan vapaasti. 

Valotunnelissa on helppo tehdä muotikuvaus tai kuvata muotokuvaan rajuja ilmeitä ja asentoja, joita taustan tyhjyys korostaa. (Lähde: Studio Kuutio, Valoisa elämys)

PIHTIVALO

Tasovalojen myötä 1970-luvun alussa keksittiin pihtivalo. Silmäile naistenlehtien kansia kaupan lehtihyllyllä ja näet aivan varmasti useita pihtivalolla kuvattuja töitä. Pihtivalo on muotikuvauksen yleisimpiä valaisuratkaisuja. Näet sitä myös muotokuvissa, joihin on haluttu glamouria. Pihtivalon tunnistat viimeistään mallin silmistä: siellä näkyy kaksi tasovaloista syntynyttä samansuuntaista valopistettä.

Pihtivaloa käyttäessäsi perinteet velvoittavat valaisemaan taustaa ilman erillistä taustavaloa päävaloja ja mallia lähemmäksi tai kauemmaksi taustasta siirrellen. Taustaan syntyy päävaloista lankeava maaginen pehmeä valon kajo. Varsinkin tummien fondien kanssa taustavalo on kuitenkin aivan yhtä hyvä ratkaisu.  (Lähde: Studio Kuutio, Valoisa elämys)

Studio Kuution oivalliseen materiaaliin linkki sivun linkkilistassa.