Syyskausi hyvässä vauhdissa

Kolmen kerhoillan verran on jo tätä syyskautta eletty. Ensimmäinen kokoontuminen oli 31.8. jolloin katseltiin kesäisiä purjehduskuvia sekä myös taidekuvia ja suunniteltiin syksyn ohjelmaa.

Toisella kokoontumiskerralla saimme kokoon Sksl:n seuracupiin osallistuvat kuvat. 20 kuvaa 10 kuvaajalta. Kiitos Jenni Latva avusta valinnassa. Jennin kanssa käytiin keskustelua yhdistystoiminnasta ja valokuvauksesta ja kuvista. Aina yhtä mukava saada ulkopuolista näkökulmaa yhdistystoimintaan ja myös omaan kuvaamiseen.

Kuvien arviointiin  saatiinkin roimasti uutta ulottuvuutta viime maanantain 19.10. kerhoillassa. Saimme vieraaksi Seppo Rintalan. Seppo on kokenut kilpailukuvaaja, ammattilainen, joka jakoi tietojaan meidän harrastajien kanssa. Iso kiitos Sepolle vierailusta.

Nyt tiedämme mitä tarkoittaa AFIAP tai MFIAP tai MQEP. Ja näimme millaisen työn takana näiden arvonimien saavuttaminen on. Seppo näytti upeita palkittuja kuviaan ja selitti meille tyhjentävästi mitä elementtejä kuvassa pitää olla. Mistä rakentuu kuvan tarina ja millainen on kiinnostava sommittelu.

Kerhoilun ja tämän yhdistyksemme tarkoitus on valokuvausharrastajien taitojen kehittäminen. Haluamme luoda siihen tilaisuuksia ja jakaa osaamistamme. Se, mitä teemme muotoutuu sen mukaan mitä jäsenemme toivovat. Tervetuloa siis mukaan järjestämään, idoimaan ja toivomaan sellaista toimintaa, joka edistää juuri sinun harrastustasi. Jos jäsenet haluavat valokuvaamisen alkeiskurssia tai kompaktikamerakurssia tai oppia järkkärin käytön aloittamiseen, järjestämme sellaista. Rohkeasti mukaan vaan ja esittämään toivomuksia.

Marraskuussa olemme järjestämässä Luovasti pikkusalamoilla-kurssin. Kurssi on avoin kaikille, mutta ensisijaisesti Sksl: jäsenseurojen jäsenille, joten jos haluat mukaan, on aika liittyä jäseneksi. Se tapahtuu niin helposti, että lähetät sähköpostia, jossa kerrot haluavasi tulla jäseneksi. Sen jälkeen saat kerhopostit ja tietoa toiminnastamme.

lapuankamerakerho@gmail.com

- Anna-Kaarina -

Kesäretki 2015

Pitkästä aikaa pääsimme lähtemään retkelle. Kohteena oli Lohtajan Ohtakari. Suunnitelmissa oli yökuvausta, auringonlaskun ja -nousun kuvaamista. Niin siinä kävi, että auringosta ei näkynyt pilkahdustakaan koko retken aikana! 

No, eipä tarvinnut tyytyä kliseisiin aurinko horisontissa otoksiin.  

Pasi Ahola

Voiko saada minkäänlaisia kuvia tallennettua sateessa, myrskyssä, K Y L M Ä S S Ä !!!!!!!

Pasi Ahola

Valokuvaamisessa on mielenkiintoista juuri se, että olosuhteet vaikuttavat aina. Ne on pystyttävä käyttämään hyväksi kuvan luomisessa. Yksi valokuvaamisen parhaista puolista onkin jatkuva haasteellisuus. Miten saat tylsältä näyttävästä valosta tai maisemasta irti jotain mielenkiintoista, näetkö asioita, osutko kohdalle oikeaan aikaan. 

No, toiset meistä ovat "Hannu Hanhia", ja ovat paikalla juuri kun jotain tapahtuu:

Juha Leppänen

Toiset taas osuvat paikalle vasta kun jotain on jo tapahtunut:

Pasi Ahola

Eihännyttoki - ei tämä ole meidän mökki meidän jäljiltä!

 Lohtajan kalastajainseuralta vuokrattu Karitupa oli siisti ja erinomaisen lämmin ja sateenpitävä.

Pasi Ahola

Ja heti kun ropina vähänkin taukosi, niin menoksi. 

Anna-Kaarina Perko

Kamerat kastui ja kengät hiekkaantui, mutta kuvia saatiin saaliiksi melkoinen määrä. Kyllä kannatti taas kotosohvasta irtaantua. Tässä teillekin Ohtakarin maisemia katsottavaksi:

Pasi Ahola

Jukka Kontkanen

Jukka Kontkanen

Jukka Kontkanen

Jukka Kontkanen

Anna-Kaarina Perko

Pasi Ahola

Anna-Kaarina Perko

Jukka Kontkanen

Päivi Aila

Juha Leppänen

Anna-Kaarina Perko

Kirj. AKPerko

Kisaa ja maratoonia

Maanantaina 13.4. kuvailtiin pitkästä aikaa maratonin merkeissä. Kuvamaratoni on oivallinen tapa harjoitella kuvailmaisua ja oleellisen sisällön, tarinan saamista kuvaan mukaan. Haastavaa se on, kun on aikaa kuvan ottamiseen vaivaiset 15min. Aiheina tämän kertaisessa maratonissa oli 5. Ennakkotehtävänä trullikuva. Kerhoillan aikana annetut aiheet olivat keväistä, pyöreä, selfie: onnellinen, kauhuissaan oleva tai apea. Neljäs tehtävä oli kaveriselfie. Kuvia ei täällä paljasteta, mutta hulvattoman hauskoja olivat ja taas kerran oli vaikea valita voittaja. Eija sai äänestyksessä lopulta eniten ääniä. Onnea Eijalle.

Kevätkisan oli meille järjestänyt Riitta. Aiheena oli tehdä kuva, jossa vaikutteena on jokin taideteos. Tässä muutama kisakuva. 

Pasi Ahola

Pasi Ahola

Virpi Savunen

Virpi Savunen

Jukka Kontkanen

Anna-Kaarina Perko

 Voittajaksi tuomari valitsi yllä olevan Anna-Kaarina Perkon kuvan, jonka esikuva alla.

Tuomarina toimi tällä kertaa ammattilainen, jolta saimme hyvän palautteen. Kiitokset tuomarille ja kisan järjestäjälle. Mielenkiintoinen tehtävä.

Syanotypia-ilta

Lyhyesti sanottuna syanotypia on vanha valokuvan vedostustekniikka. Siinä kaksi kemikaalia yhdistetään, jolloin syntyy valoherkkä liuos. Kuvapohja, joka voi olla esim. paperi tai kangas sivellään liuoksella pimiössä ja annetaan kuivua. Paperille asetetaan negatiivi, ja valotus tehdään UV-lampulla tai auringonvalolla. Syntyy sinisävyinen kuva.

Saatiin kerhoillassa nähdä Jukan demo hommasta. Tällä tekniikalla saa hienoja kuvia aikaiseksi. Ehdittiin valmistaa vain kaksi kuvaa, ja molemmat onnistuivat hyvin.

Tästäkin kerhoillasta jäi taas monta idea muhimaan. Tämän tekemiseen tarvitaan aikaa enemmän kun ilta. Ehkäpä järjestämme kesällä syanotypiapäivän, jolloin voidaan kokeilla auringonvaloakin valotuksessa. 

Kuvansiirto-opissa

Käytiin vierailulla laajentamassa näkökulmia ja saamassa uusia ideoita Lapuan kansalaisopistolla. Jupon Tuija esitteli meille erilaisia tapoja siirtää kuvia kankaalle. Heti piti kotona kokeilla, ja koska oli saatu niin hyvät opit, se onnistui. 

(Tässä blogissa ei nyt ole tarkoitus antaa yksityiskohtaisia ohjeita. Hae siis lisää oppia jos haluat kokeilla kuvien siirtämistä.)

Siirtotapoja on monia erilaisia, ja on olemassa myös tähän tarkoitukseen tuotettuja valmisteita, joita voi ostaa askartelukaupoista. Me kokeilimme kuitenkin edullisempia keinoja. 

Ensin asetonisiirto.

Kuva teipataan kankaalle, kostutetaan pieni ala kerrallaa asetonilla ja hierotaan kuva kiinni kankaaseen. Tässä homma siis lyhykäisyydessään. Kuultiin kattavat ohjeet ja vinkit, miten homma kannattaa tehdä. Kuvakopion laadullakin on väliä. Kuvia voi siirtää puuvilla- tai pellavakankaalle. lakkaamattomalle puupinnallekin onnistuu, kokeiltiin.

Ja tässä Pasin kotikokeilu. Ei huono.

Lakkamenetelmä

Kokeiltiin myös miten siirto onnistuu kalustelakan avulla. Kuvakohta rajataan teipillä kankaaseen. Alue sivellään lakalla. Myös kuva lakataan. Kuva painetaan tiiviisti lakkapinnalle ja kuivataan hyvin. Sen jälkeen paperi kostutetaan ja hinkataan sormella paperi pois. Hinkataan ja hinkataan kunnes kaikki nöyhtä on pois ja sen jälkeen  kuumennetaan pinta silitysraudalla ja sipaistaa kynttilävahalla se kirkkaaksi. Toimii!

Suuret kiitokset Tuijalle. 

Vierailu oli kiva. Meille avautui taas uusia ulottuvuuksia valokuvaamisen maailmassa. Kuvat tulevat siirtymään kankaalle ja puupinnoille ja melkoisella varmuudella montaa muutakin materiaalia kokeillaan. Kerrotaan sitte kokemuksista.

Seuraavassa kerhoillassa Jukka näyttää kuinka syanotypiamenetelmällä saadaan kuvia aikaiseksi.

Jäsenille tiedoksi, että kuvansiirtoon sopivia tulosteita saa tulevaisuudessa tehtyä kerholla, tuodaan sinne sopiva tulostin. Ja aiheeseen perehdytään vielä lisää, joten ei tarvitse surra itseään masennukseen asti, jos ei nyt paikalle päässytkään. ;D

Kuvat ja teksti AKP ja yksi Pasin kuva.

Vuosijuhla.

Lapuan Kamerakerho on perustettu tammikuussa 1985. Siispä on aika juhlistaa 30-vuotispäivää.

Herättiin tähän synttärihommaan vähän myöhään, joten isoja kissanristiäisiä ei keritty laittaa pystyyn. Kukaan ei siis saanut viiriä eikä kunniamerkkiä.

Herkuteltiin siis synttärikakulla vaan ihan pikkuusen. 

Muutama henkilö on alkuperäisestä kokoonpanosta vielä jäsenenä, vaikka yhdistyksen toiminnassa olikin vuosien tauko. Kai taukovuodet kuitenkin lasketaan mukaan yhdistyksen ikään...

Joka tapauksessa oli hyvä syy juhlaan.

Samalla pidettiin vuosikokous, jossa jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan, 20eurossa. Hallitus muuttui ihan vähän ja puheenjohtaja saa jatkaa. Ja sihteeri tietysti on pysyvä, ilman JukkaH:ta ei mikään sujuisi. (Mitalli, viiri ja kunniakirja!)

Tälle vuodelle suunnitellaan ohjelmaa uudella innolla. Erilaisia kesäkurssi-ideoita ja mielenkiintoisia retkikohteita leijjuu ilmassa...

Tervetuloa vaan mukaan, oppimaan ja jakamaan omaa osaamista.

Tulevat kerhoillat sivulta näet seuraavan kokoontumispäivän.